Eilen puolelta päivin saavuttiin tänne Muscattiin. Aikansa jonotusta mutta yllätykseksi ei tarvittu viisumia. Pari vinkkiä jos tänne päädytte. En löytänyt tuloaulasta paikkaa josta vaihtaa rahaa enkä myöskään ATM. Varaa siis aikaa sen etsimiseen. Tämän maan valuutta on todella kovaa, sillä €10 saa vain €3,81 joka riitä edes taksimatkaan kaupungille. Taksi maksaa sen 5 rahaa. Pyytävät 8. Tänne lentoaseman tuloaulaan saa tulla vain valtion taksit. OTaxi on appi, jota voi käyttää muualla. Täällä on myös hyvä ja toimiva bussiverkosto ja bussi keskustaan maksaa vain 0.4 rahaa. Tän maan raha on jännä, koska yhden 1 OMR on paperiraha ja paperiraha on myös siitä alaspäin olevat rahat on paperirahaa.
Opastus bussiasemalle oli hieman piilossa mutta se löytyy rakennuksen alakerrasta. Jos et halua tulla heti kusetetuksi niin vaihda rahaa ja ota bussi. Numrot 8 ja A1 vievät keskustaan.
Lentokentältä otettiin taksi asunnoillemme. Iltapäivä on vapaata enkä jaksanut mennä ”Race briefingkiin”. Luen sitten ohjeet whatsupista. Illalla kävin hieman kiertämässä lähitieenoita ja tämän näköistä täällä on. Paljon matalia rakennuksia. Kortti käy meilekin joka paikkaan paitsi taksiin. Ruoka on hyvää mutta yleisesti ottaen monessa paikassa myydään pizzan kaltaisia ruokia tai kebukkaa eri muodoissa. Ruoka ravintolassa on suomen hinnoissa.
Asun 35 minuutin kävelymatkan päässä muista ja whatsupissa oli illalla ohjeet. Lähtö huomenna aamulla kello 05:00. Tarkoittaa siis herätystä kello 03:00. Tämän tarkempia ohjeita ei sitten tullutkaan. Kuvasta näette ohjeet. Tuolta sitten lähdetään? Löydä nyt sitten nuo aamu 04:30 🙂 Ai niinkuin niin suuntaan mun asunnolta? Yö oli aivan levoton. En saanut nukuttua. Taisin pelätä ettei kello herätä. Aamulla lähden neljän aikaan rantaa pitkin oikealle niin löydän kyllä tuon paikan ja sieltähän se 4km päästä löytyikin.
Aamulla 4 on aika pimeetä. Myönnän että mielessä kyllä kävi että täällä arabimaassa tähän aikaan että onkohan ihan ok? Mukana on edelleen toistakymmentä juoksijaa, kaukaisimmat Taiwanista.
Oli viisas päätös race directorilta aikaistaa lähtöä tunnilla, koska täällä on niin kuuma päivällä että ei vaan voi juosta. Päässä alkaa tykyttää. Aurinko nousi jo 05:30 ja tietenkin muhamettikin heräsi. Täällä on varmaan kiva olla teini ja herätä 05:30 joka aamuiseen kuulutukseen.
Reitin ensimmäiset 10km oli hyvin tylsää suojatie/kadunvartta Al Ghurba alueella. Reitti kulki kyllä rantaviivaa pitkin mutta rannat oli täynnä vajoja ja veneitä, joten rantaa ei nähnyt mutta kuuli. Täytekilometrit juostu ja viitisen kilometriä vielä autotietä mutta suurlähetystöalueen (Ai Khuwai) jälkeen avautui upea näköala Havy as Saruj rannalla. Oli kuin eri maalilmasta oli tänne tullut. En edes osannut arvata että Omanissa on näin hienoja rantoja. Tännehän voisi tulla lomalle. Tästä alkoi hyvät juoksutiet pitkälle eteenpäin. Hiekkarantakuvasta (iso alla) ei edes näy sitä niemenkärkeä kuvan vasemmassa laidassa jossa oli käännös. Pientä vaihtelua toi tuo pieni pätkä mikä juostiin rannalla. Olo oli kuin pikkupojalla kun väisteli aaltoja.
Varsin aikaisin aamusta aurinko alkoi jo lämmittää enemmän. Kello 09:30 oli jo ”helle” ja teki mieli huudella hiet pois. Ei tainut olla meidän kisajärjestäjän suihkuja mutta nämä kelpas.
Puolikkaan jälkeen tulikin kohta, jossa google sanoi että tässä menee tie vaan en minä sitä löytänyt. Vaihtoehtona olisi toki ollut kiertää koko kortteli ja keksiä missä se tie on ja löytyihän se sieltä. Ei vaan tullut heti mieleen.
Paluumatkalla ohitettiin muutaman paikallinen kirkko ja osuipa silmään jopa suomalsinen silmäklinikka.
Paluumatkalla kävi jo niin että mun kaikki juomat oli jo juotu ja sain mennä muutamaankin ertaan markettiin ostamaan Google Payllä itselleni tankkasua aineita. Reitti kulki läpi Al Qurum Natural Park ja kyllä oli hieno. Olisi voinut juosta nuo aamuiset täytekilometrit ennemmin täällä puistossa kuin siellä kadun varressa.
Viimeinen nousu vielä ja parit maisemakuvat niin pääsee kohti maalia samaa reittiä takaisin.
Kuvia juoksun loppuosasta …
Mukavinta kyllä oli päästä maratonin jälkeen mereen uimaan ja nauttimaan paikallista olutta. Huomaa prosentit 🙂
Illalla sain kokea yllätyksen kun seremoniassa kävi selväksi että olin juossut itseni miesten 2 sijalle ja koko kisan sijalle 3. Vaikka tämä on aika vaatimaton maraton niin en ole ikinä sijoittunut näin hyvin. Takana on sentään noin 130 maratonia.
Huomenna onkin taas matkapäivä ja suuntana Dubai. Siellä koneen vaihto ja viimeinen maraton on sitten Irakissa Erbil nimisessä kaupungissa. Tänne Iranilaiset ampuivat ohjuksen n. 3 viikkoa sitten.
Viimeisimmät kommentit