Kuka muistaa Hullu Jussin laulun ”Hei bingo bango bongo aina rakas ompi Kongo täällää viihdyn mä vaan. Muiden riemun tähden täältä lähde en mä pois koskaan milloinkaan…”. No saapi nähdä kuinka pojan käy.
Tätä Afrikka turnee reissua on suunniteltu 6 kuukautta. Ohjelmaan kuuluu 3 maratonia Keski Afrikassa tässä kesäloman aikana. Ensimmäinen on Kongon Tasavallassa Brazzavillessä, toinen Gabonin pääkaupungissa Librevillessä ja kolmas on Afrikan Guineanlahdella, Atlantin valtamereellä, sijaitseva saari Sao Tome & Principen. Tämä reissun suunnittelu on kaikesta avusta huolimatta ollut haastavaa. Lentolippujen osto ja hotellien varaus onnistuu Trip.com mutta viisumien saanti onkin sitten työläämpää.
Aloitetaan vaikka Kongon viisumista. Vaatimuksena on lähettää passi suurlähetystöön, eikä takuita kauanko käsittely kestää, joka tarkoittaa että sen aikana en matkusta mihinkään EUn ulkopuolelle. Onneksi minulla oli mahdollisuus juosta maraton Turkin pääkaupungissa Ankarassa maraton ja samalla käydä Ankaran suurlähetystössä hakemassa viisumin. Sain apuja minun Turkin tyttären isältä, joka soitta suurlähetystöön ja sopi tapaamisen ja sovittuna päivänä pari tunnin odottelun jälkeen avasivat portit. Ottivat passin ja neljän tunnin kuluttua oli viisumi Kongoon mutta lompakosta puuttui €160,00.
Viisumia varten tarvittiin notaarin allekirjoittama kutsukirje, joka sekin maksoi €100,00. Tämän saanti on mahdotonta ilman paikallista apua. Lisäksi tarvittiin Yellow Fever Card. Tämän saaminen oli tavallaan koomista sillä ennenkuin menin Terveystaloon olin ”terve” ja olin menossa hakemaan rokotusta mutta mitä tekivätkään niin tartuttivat minuun keltakuumeen ja antoivat tuo vaaditun todistuksen. Siis menin hakemaan estoa keltakuunmelle mutta sainkin keltakuume tartunna. Epäreilua. Maksoi vaan €150,00 että halpaa tämä juoksuharrastus.
Lensin tänne Air Baltic lennolla Rigan kautta Wieniin, josta Ethiopian Airwaysillä Sonalian Addis Abebaan kautta Kongon Brazzavilleen. Tämä Wienin Lounge on jotain aivan wau. Hyvät eväät ja upeat juomatarjoilut ja lepotilat.
Lentomatka oli pitkä. Ensin Wienistä Etiopian Addis Abebaan kesti yli 6h ja perillä oli 3h layover. Sitten vielä yli 3h lentoKongon Brazzavilleen. Kone oli kyllä iso ja huomasinkin että on muuten just sama tyyppimerkintä joka putosi Intiassa.
Mutta nyt ollaan jo Brazzavillessä Kongon tasavallan pääkaupungissa Kongojoen pohjoisrannalla. Täällää asuu noin 2 miljoonaa ihmistä. Tuossa Kongojoen etelärannalla on se toinen Kongo, Kongon demokraattiseen tasavalta ja sen pääkaupunki Kinshasa. Siellä asuu 25 milj. Ihmistä. Asetelma on seuraavanlainen. Kinshasasta kaikki haluaa Brazzavilleen eikä kukaan halua täältä Kinshasaan. Tois puol jokkee on siis 12xasukasluku.
Täällä on aika trooppinen ilmasto. Keskilämpötila on ympäri vuoden noin 25C. Nyt on kuiva kausi meneillään mutta sadekaudella täällä on vakavia ongelmia Kongo joen tulvien takia. Nyt on ollut pilvistä, onneksi. Aikanaan Italialainen tutkimusmatkailija Mr. de Brazza (Ranskan palkkalistoilla) perusti Brazzavillen vuonna 1880 Malebon altaan rannalle. Brazzaville kuului aikoinaan ranskalle. Tiesitkös että Brazzaville on toiminut Ranskan pääkaupunkina? Toisen maailmansodan aikana meinaan. Brazzaville toimi väliaikaisesti Vapaan Ranskan pääkaupunkina, kun varsinainen Ranska oli natsien miehittämä.
Ei tämä kyllä lomakohde ole. Ei täällä ole mitään nähtävää tai tekemistä mutta elämisen ulottuvuuksia tämä avartaa. Pukeutumisessa käytetään paljon värejä. Taksi maksaa aina 1.000 rahaa menit minne vaan. Likaista on, hyvin likaista. Kaikki roskat viskataan kadulle ja noudetaan isolla traktorilla.
Mielenkiintoisin retki oli paikallinen Poto-Poto markkina. Valtavan kokoinen, ahdas, likainen, mutaiset kulkuväylät, täynnä kaiken maailman myytävää tavaraa. Vain pääkadut on asfaltoitu janekin todella huonossa kunnossa. Sivukadut on hiekkaa. Voitte vaan arvata millaisissa majoissa sivukaduilla asutaan.
Meiltä juoksijoilta oli pyydetty tuomaan lenkkareita tännä. Itse kun matkustan vain repulla toin sen sijaan saamiani urheilukelloja. Kiitos Minna, Anne, Tiina, Jan ja Elina. Oli muuten ilo nähdä kaverit aamulla kun heillä oli kellot kädessä ja kiittivät vielä. Pojat olivat paikallisesta juoksukerhosta ja samalla meidän maraton avustajia.
Mutta niin se maraton aamu aina koittaa. Olin sopinut aamiaisen kello 04:00, tai ainakin luulin niin. Kuumaa vettä sain keittiöstä, joten instanssi kahvilla mennään sitten tämä maraton. Takseja täällä on pilvin pimein ja taksilla nytkin lähtöpaikalle. Lähtö on 05:30.
Meitä on lähdössä +20 juoksijaa. Lähtö on helpon tuntusta. Joustaan sillan yli kolme kertaa ja taksin. Sen jälkeen mennään 4 kiertosta toiseen suuntaan. On turvallista kun kaupunki on sulkenut rantskadun 05:30-14:00 väliseksi ajaksi, jotta kuka tahansa pääsee liikkumaan. Ja monenlaista ryhmää olikin mukana. Maraton on hiostava. Monet ihmiset moikkaa tai tervehtii. Kysyvät mistä olen. Huolto toimii hyvin. Tapasin myös Kongon jalkapallomaajoukkueen lääkärin, jonka kanssa juostiin pätkä yhdessä. Viimeisellä taukopaikalla jaoin mun ylimääräiset banaanit ja keksit lapsille. Ihan kun eivät,eikinä saaneet keksejä aiemmin.
Mutta tuo herra valkoisessa juoksuasussa on Brent Weigner USAsta. Hän on juossut eniten maratoneja maailman eri maissa. Hänellä kasassa 210 maata. Maailmassa ei kuitenkaan ole näin montaa maata vaan tietääkseni 197. Esimerkiksi UK ei ole 1 maa vaan 7 (England, Skotlanti, Wales, Jersey jne.)
Maratonsijoitukseni oli 7. Meitä tuli 4 juoksijaa muutaman minuutin sisään, joten kirittävää jää seuraavaan kisaan.
Välipäivää suunniteltiin Race DirectorDayon kanssa. Osa porukasta lähti taidemarkkinoille mutta minusta on ihan ryöstöpaikka hintojensuhteen. Avokadot on hurjan paljon isompia kuin Suomessa. Maksoivat €1,50/kpl. Mutta tuo Tintin on kiistanalainen hahmo. Alkuperäisessä julkaisussa, joka muuten hurjan rasistinen, Tintin tappaa 14 anttilooppia ja myöhemmin poraa sarvikuonon selkään reiän mihin laittaa dynamiitin. Nämä poistettiin sitten myöhemmin. Mutta nyt reissu tässä maassa on lopussa ja matka jatkuu Gaboniin.
Viimeisimmät kommentit