HUH, vihdoin täällä Librevillessä, Gabonin pääkaupungissa. Tänne pääsy tuntuu olevan yhtä vaikeata kuin Pohjois-Koreaan, meinaan tänne oli todella vaikea saada viisumia. Anoin viisumia hyvissä ajoin ennen matkan alkua ja odotin ja odotin, jonka jälkeen sain NO ENTRY viestin. Hain uudelleen, kävin paikan päällä Ankarassa Gabonin suurlähetystössä mutta NO ENTRY jälleen. Anoin uudelleen ja olin jopa menossa Lontooseen paikan päälle hakemaan viisumia mutta se reissu olisi maksanut n. €500 kaikkinensa, joten sai jäädä. Vaan sitten viikko ennen lähtöä satuin katsomaan VISA STATUS sivun ja APPROVED, joten matkaan.
Missä on Gabon? Gabon sijaitsee Keski-Afrikan Atlantin rannikolla päiväntasaajalla. Rajanaapureina Guineanlahti, Kamerun, Päiväntasaajan Guinea ja Kongon tasavalta. On hämmästynyt miten kehittynyt ja kaunis tämä Afrikan rannikkokaupunki on? Gabon itsenäistyi 1960 ja kaupunki on saanut nimensä vapautettujen orjien mukaan, Libreville.
Yksi mun vierailukohtaista on Pointe Denisin lomasaari, jonne pääsee lyhyellä venematkalla, ja siellä on alueen parhaat rannat.

Meitä on isompi ryhmä juoksemassa. Kuvassa Marathon Country Club juoksijat. Meillä on mukana myös toinen klubi Marathon Globetrotters. Sääntömme poikkeavat hieman ja kohteet jotka hyväksytään maratoneiksi erovat hieman.
Aamusta vielä vikat säädöt, juomat kohillee, kääntöpaikkamerkki ja valmista.



Saavuimme tänne suhteellisen myöhään ja osa järjestelyistä oli vielä tekemättä. Ryhmällä oli vaikuuksia päästä maahan. Meiltä puuttuivat banaanit ja vedet mutta ne saatiin puoleen yöhön mennessä hankittua.
Nukkumaan päästiin 00:30 ja herätys oli jo 03:50. Aamupala sitten 04:00 ja lähtöpaikalle taksilla 05:00. Lähdön piti olla 05:30 mutta reitin tarkistus hieman siirsi lähtöä. Jo lähtöviivalla on hiki ja paita on liimautunut kiinni ihoon. On pilkko pimeetä näin aamusta. Suomesta on mukana Peter Friis ja Mauri Volama. Tässä ollaan jo puolessa välissä ja vielä hymyilyttää.

Reitti myötäili Librevillen rannikkoa. Paikoittain satoi ja hetken paistoi aurinko. Ilma vaan oli hiton painostava ja hiostava.


Mutta tämä äijä on Häijyjen Häijy, Mauri Volamo, Pohjanmaalta. Mauri täyttää kohta 80 mutta pieksee meidät nuoremmat mennen tullen. Mauri on juossut 854 maratonia 91 eri maassa ja meidän Marathon Country Club vanhin aktiivinen jäsen.

Kuvia maraton reitin varrelta.



Team Suomi ja kolme parasta suomalaista.

Nyt on aikaa levätä pari päivää täällä Librevillessä. Olin suunnitellut, ja odottanut rantalomaa ja meressä uintia vaan ei. Täällä on pilvistä ja joka päivä sataa, siistä suunniteltava muuta ohjelmaa.
NATIONAL MUSEUM JA GABONIN NAAMIOT:


Naamioit ovat vakava ja syvästi uskollinen aihe täällä. Nämä naamiot ovat tyyliteltyjä muotoja ihmisen tai eläimen kasvoista tai vartalosta ja Gabonissa naamiot kuuluvat yksinomaan miesten juttutuokiohin. Naiset eivät saa puhua naamioita!,!
Yleensä naamiot maalataan kolmella (3) värillä:
– valkoinen, joka symboloi puhtautta;
– punainen, elämää;
– musta, mysteeriä.
Naamioita käytettiin juhlissa, hautajaisissa tai seremonioissa. Naamioita pelättiin eikä niitä saanut katsoa silmiin tai sai turpaansa. Kerrottiin myös että yksi sota päättyi antautumiseen kun todella paha naamio ilmestyi taistelukentälle.

Toinen asia jonka meinasin selvittää on yleinen uskomus, että vesi pyörii eri suuntiin viemäreissä päiväntasaajan molemmilla puolilla Coriolis-ilmiön vuoksi. Tämä ilmiö vaikuttaa suuriin järjestelmiin, kuten hurrikaaneihin ja sykloneihin, jotka pyörivät vastapäivään pohjoisella pallonpuoliskolla ja myötäpäivään eteläisellä pallonpuoliskolla mutta täällä se ei päde. Nuo TikTokvideot aiheesta on fuulaa. Tosin muutaman päivän päästä olen aidosti päiväntasaajalla, Sao Tome&Principal saarella.
Mutta minkälainen oli Gabon? Ei kyllä mikään lomakohde, ellei majoitu johonkin resortiin. Librevillessä on kivasti rantaa mutta eimitään palveluita. Nämä rannat ovat kauempana. Alla kuitenkin kuvia Librevillestä.


Tämän orjuudesta vapautumisen muistomerkin kuvaaminen on ehdottomasti kielletty. Se esittää kahleista vapautuvaa orjaa, joka on puoliksi nainen ja puoliksi mies. Kävelin kohti veistosta nurmikkoa pitkin, enkä kävelytietä. Nurmikolla oli muitakin, enkä arvellut sen olevan kiellettyä. Pian presidentinlinnan aitojen takaa kuitenkin vislattiin äänekkäästi ja heristettiin sormea. Ulkomaalaiset eivät siis saa kulkea nurmikolla. Noh, pääsin patsaan ääreen ja otin kuvat. Vislaus vain jatkui, mutta en välittänyt. Nytpä tiedän, että tämän orjamuistomerkin lähelle meno ja sen kuvaaminen on kiellettyä. Ehkä patsas on vain presidentti Bongon iloksi.
Kadunvarsi on aivan täynnä jos jonkinlaista bisnestä. On ruokakauppaa, rautakauppaa, elektroniikkakauppaa, parturia, kahvilaa, ravintolaa. Mitään suuria firmoja ei kuitenkaan täällä laitamilla ole paria suurempaa supermarkettia lukuun ottamatta










Aikaa oli vielä tehdä yksi reissu sademetsään tai luonnonsuojelualueelle. Tinkasin taksin 5.000, joka oli hyvä hinta ja suuntasin kohti Akandaa. Tunnin ajomatka. Taksi oli aika rämä eikä sillä päässyt sinne minne piti, joten käännyimme takaisin ja muutettiin reittiä. Osasyy oli huonokuntoinen tie.


Maaseudulla on köyhää ja myös likaista. Vaikka Gabon on Afrikan rikkaimpia maita ei vauraus näy täällä.



Akandan kylässä kerkesin käydä pienellä vaellusreissulla viidakossa. Tämä lyhyt Reitti päättyi hienolle rannalle. Harmi ettei ollut uimakamoja mukana.







Akandassa oli kuitenkin syötävä ja kyllä kesti. Ensin piti ymmärtää mitä tilaa ja sitten kesti tunnin ennen kuin sai ruokaa. Ravintolassa oli myös koira, jota ei varmaan ikinä ole paijattu. Se oli koko ajan sylissä, nuoli ja puri. Todellinen söpöläinen.



Mutta nyt saa Gabon jäädä taakse ja matka jatkuu São Tomé & Principal saarelle.
Viimeisimmät kommentit