Tästä se sitten alkaa. Ilmoittauduin mukaan tällaiseen tapahtumaan. Tämä sopi mukavasti aikatauluuni ja kun kerran olin jo lomalla Kreikassa niin sieltä oli helppo jatkaa matkaa.
Ai missä on Azebaidžan? Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla. Naapureina Venäjä, Georgia, Iran ja Armenia. Ollut itsenäinen vuodesta 1991 lähtien.
Lensin tänne Bakuu jo muutama päivä aikaisemmin ennenkuin meidän muu Caucasus Challange tiimi saapuu paikalle. Tavoitteena on juosta täällä Kaukasuksella kolme maratonia viikossa. Lensin tänne Ateenasta, jossa olin juuri viikon lepolomalla (tarkoittaa maannut rannalla ja juonut olutta). Kreikan saaristosta piti tulla lautalla ja bussilla mutta meni logistisesti niin vaikeaksi että päätin lentää. Yllätys oli että lentäminen oli vain €10 kalliimpaa kun tulla bussilla ja lautalla. Fiksu valinta tuo 1 tunnin lento vs. 7 tuntia laiva +bussi. Tulin keskellä yötä Ateenaan ja majoituin hostellissa. Aamulla olikin kattoterassilta hyvät näköalat.
Tein aamusta random kävelyn ja yhdessä kohtaa taisi olla piikkiä tarjolla. Muutamat tyypit oli ihan zombina eikä tajunut tästä maailmasta mitään. Ihme että eivät jääneet autolla alle. Järkyttävää katseltavaa että elämä siinä ympärillä oli normia mutta toiset tekee hidasta kuolemaa Toiset pilvessä, toiset kahvilla.
Lensin Ateenasta Abu Dhabiin (maksoi €35,00). Oli lennon vaihto ja yöllä viiden (5) tunnin odotus ennen jatkolentoa Bakuun, joka maksoi jopa €36,00. Hyvä WizzAir :). Baku on Azebaidžanin pääkaupunki ja puolen miljoonan asukkaan kotikaupunki. Heti näkee että kaupunki on rikas ja raha tulee öljystä. Arkkitehtuuri on aika hulppeeta ja ajetaanhan täällä F1-kisatkin ja nämä F1 sattui Juri olemaan samana viikonloppuna kun oltiin täällä.
Bookingin mukaan tämä hostelli oli 8+ ja maksoihan se jopa €5,00/yö. Kyseenalaistin arviot kun astuin pääovesta sisään. Näytti meinaan aika hurjalta. Hostellissa kaunis kaapunainen otti minut vastaan ja sanoi että ”Sir, You must be in a wrong place? We have only one toilet to share”. Teki mieli vastata että en mä tänne kusemaan ole tullut. Sisältäpäin hosteĺli oli siedettävä ja oli kiva jutella intialaisten ja pakien kanssa. Olivat sistejä poikia. Joka ilta silittivät vaatteensa ja laittoivat parfyymiä kun lähtivät ulos.
Azerbaidžanin hintataso on suomalaisittain halpa. Hotellit ovat edullisia, ruoka halpaa ja turisti pääsee liikkumaa pikkurahalla. Torstaina illalla olin juuri käynyt dinnerillä ja ottanut pari kaljaa kun näin formularadalla juoksijoita ja pyöräilijöitä. Siitä sainkin idean että ”minäkin tuonne”. Menin nopeasti hostelliin vaihtaa vaatteet ja suuntasin kohti F1 porttia. En päässyt poliisivartoista läpi ja pyysin pomon paikalle. Selitin jotain Team Finland .. training… F1… Team #77.. Tuskimpa ymmärsivät mitään mutta kun poliisi käänsi selkänsä livahdin radalle ja juoksin sen läpi. Todella makee fiilis juosta tuo Formula rata. Uskon että F1 tiimien oma henkilökunta oli nuo muut juoksija.
Voin ylpeänä sanoa että torstai illasta perjantain puoleen päivään MINULLA oli suomalaisittain paras kierrosaika Azebaidžanin GBn F1 radalla. Bottas rikkoi sen vasta perjantaina aikaajoissa.
Noh, perjantaina päätin mennä parturiin. Monesti käyn kohdemaassa kokeilemassa miltä tuo hiusteleikkuu tuntuu mutta nyt taisi mennä överiksi. Ensin lyheni hiukset, sitten lähti parta ja kulmakarvat. Sitten kaavittiin naama enkä edes kehtaa postaa sitä kuvaa paljonko tuo poika kaivoin tököttii mun naamasta. Sitten oli lämpimän tahnan vuoro, jota laitettiin korviin ja sieraimiin että karvaa lähtee. Voin vain kuvitella miltä tuo vahaus ja repäisy tuntuu kun tekevät niitä Brasiliaisia rajauksia. Sitten mut naamioitiin zombieksi jonka jälkeen neljää eri salvaa naamaan ennen koneellista päähierontaa. Parturi kesti yli 2 tuntia.
Lauantaina alkoi Caucasus Challange 2024 rekisteröityminen ja tapasin muita juoksijoita. Suomesta meitä on kolme. Ennen maratonia tutustuttiin Bakun kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin. Baku on 28 metriä valtamerten pinnan alapuolella, mikä tekee siitä maailman alimpana sijaitsevan pääkaupungin. Baku on hurjan vanha kaupunki. Ensimmäiset maininnat Bakusta ovat muinaisesta Egyptissä noin 3 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Ehkä hienoin oli Bakun vanha kaupunki ja sen muurit, jotka rakennettu 1100-luvulla paikkeilla.
Vähän odotin että meidän retket olisivat vieneet meidät mud volcanos, jotka ovat itse asiassa melko matalia mutalätäköitä, jossa lämmintä mutalillua on tarjolla. Nämä mutatulivuoret ovat melko turvallisia, sillä ne eivät juuri räjähtele kuin noin kerran 20 vuodessa. Olisin myös halunnut nähdä Azerbaidžanin kiehtovimman luontonähtävyyden (Yanar Dag – ikuinen tuli). Paikassa on iät kaiket palanut tuli. Yanar Dag on 116m korkea kukkula, jonka helmassa liekehtii ikuinen tuli. Tuli on peräisin kaasupurkaumista ja alueella on vahva kaasun haju. Liekit palavat aina n. 10m mittaisella alueella, ja voivat nousta 3m korkeuteen.
Yksi mielenkiintoinen museo osui matkan varrelle ja se oli minikirja museo. Museon harvinaisuuksia ovat mikrokirjat. Täällä on myös maailman pienin kirja on kooltaan noin 5 x 5 millimetriä ja noin 2 millimetriä paksu.
Mutta sitten koittaa maanantai aamu ja turneen ensimmäinen maraton. Maraton juostaan kuvan maisemissa. Jo aamusta on kuumaa ja päivällä lämpötilat vaan nousee.
Reitti on 4,2km mittainen ja se juostaan 10 kertaa. Mukana on noin 23 juoksijaa eri maista. Helmikuussa saatu keskimmäisen pakaralihaksen tulehdus vaivaa edelleen. Pieni valkoinen nappi Burana 800 autaa pahimpaan kipuun mutta vaikutus ei kestä koko juoksun aikaa. Sillä pääsi reippaasti 21km mutta sitten oli hidastettava lihasoireiden takia ja kuumuuden. Lämpötila oli noussut jo 28C. JUoksen ilman paitaa kunnes tunnen olkapäiden ja niskan alkavan jo palamaan. Aurinko rasvaa ostin ihan tätä reissua varten mutta sehän on hotelilla. Tankkaus kisan aikana sujuu hyvin ja kokonaisuutena aika helppo juoksu. Huomenna on sitten lepopäivä ja bussilla matkustetaan Armeniaan.
Sijoitus oli kokonaiskilpailun 9 sija.
Viimeisimmät kommentit