Olin lukenut tästä maratonista Jim Manfordin kirjasta ”Marathon Tourism in Eastern Europe” ja ajattelin että käydään kokeilemassa. Tämä maraton on siinä mielessä erikoinen että se alkaa EU rajojen ulkopuolelta ja päättyy EUhun. Virallisesti raja-asema vaan ohitetaan. Tässä yksi kelpo keino päästä EUhun ilman passia 🙂 Itse maraton taisi maksaa n. €20, lennot Turusta Wizzillä Kaunakseen (meno-paluu) yhteensä €32 ja ”hotelli” Valko-Venäjällä €12. Kalleinta taitaa olla pitää autoa Turussa lentoparkissa.
Tämä on järjestelyiden suhteen aika helppo, koska Kaunakseen pääsee helposti lentäen ja rajan yli Valko-Venäjälle pääsee Liettualaisen kisajärjestäjän bussilla. Osallistuin siis Friendship maratonille (http://www.draugystesmaratonas.lt), joka juostiin Valko-Venäjältä Grodnosta Liettuan Druskininkaihin. Tapahtuma on viisumivapaa. Kaunasiin pääsee Turusta helposti lentäen suoralla lennolla ja Kaunaksen lentokentältä otin paikallisbussin keskustan bussiasemalle. Täältä ostin bussilipun €9,20 Druskininkaihin. Täältä järjestäjä oli hoitanut ilmaisen bussikuljetuksen Valko-Venäjälle. Bussissa täytettiin joku kaavake ja rajalla joka ukko ulos bussista tarkastukseen kamojen kanssa. Mukana piti olla kansainvälinen vakuutus, jota mulla ei ollut mutta Kela-kortti kelpasi hyvin vakuutuskortista. Hauskaa kun ei tajunut yhtään mitään tuon maan kielestä.
Grodnossa (Valko-Venäjälle) stadionilla, jossa bussi pysähtyi, saatiin lähtönumerot vasta kun oli käyty lääkärintarkastuksessa. Taas täytettiin joku kuponki, lääkäri mittasi verenpaineen, katsoi silmiin ja kysyi ”Are You capable to run?” Juu, oon mää…. Ja tarkastus läpäisty. Seuraavaan jonoon….. infopussi (ruskikielellä) käteen ja lähtönumero ”94”.
Hotelli ei ollut kummoinen mutta puhdas, en sano siisti mutta lämmin oli. Pesuhuone oli sellainen että meidän rouva ei välttämättä oli käynyt siellä suihkussa. Ei kuitenkaan torakoita mutta olosuhteen huomioiden juu kelpaa. Valinta oli mun oma (Hotel „Sportas“ at stadium complex). Sanoin sille Liettualaiselle kaverille että järkkää mulle majoitus sieltä mistä muutkin ja tämän sain. Ruotsalaisia oli kisassa mukana yli 10 henkeä ja majoittuivat keskustan paremmissa hotelleissa. Hotellissa ei kelvannut euro eikä Visa. Selvisi myös että aamupalaa ei sitten ole, joten paikallista kauppaa etsimään. Halusin maksaa hotellin ensin mutta kun tässä maassa ei tahdo löytyä rahanvaihtopaikkaa enkä halunnut ottaa automaatistakaan kun en olisi saanut vaihdettua noita ruplia takaisin. Kysyin poliisilta raha (€20) kädessä missä vois vaihtaa rahaa ja sainpa tuimat katseet Omonin miehiltä. Ei tainnut rahanvaihto olla ihan laillista noin niin kuin kadulla luulisin. Liettualaisilta sain sitten sen verran paikallista rahaa että hotellin sain maksettua ja sitten kauppaan. Mutta tuo kaupan löytäminen ja vielä sellaisen kaupan, jossa olisi ollut minulle maistuvaa aamupalaa ei sitten löytynyt mistään. Kysyin matkan varrelta ihmistiltä hyvin kohteliaasti englanti venäjäksi missä kauppa mutta kyllä oli töykeää väkeä. Useat eivät halunneet auttaa. Tuo kylmä vastaanotto jäi mieleen. Päädyin sitten suklaa coisantteihin, joka oli kaupan viimeinen, suklaata, jugurttijuomaa, banaania ja keksejä. Siinä mun aamupala.
Kuvia ennen kisaa
Illalla oli Pastaparty joka sisältyi hintaan ja ruoka oli hyvää mutta annos oli nälkäiselle vähän pieni.
Maratonaamu alkoi passintarkastuksella. Rajavartijat olivat tehneet tarkastuspisteen stadionin sisäänkäyntiin ja passi oli jätettävä pantiksi heille. Tästä päästiin stadionille sisään, jossa oli vuorostaan tullitarkastus ja dropbag tavaroiden jättö. Kaikki omat kamat laitettiin jätesäkkiin ja teippi päälle ja tulli hoiti paketit sitten EUn puolella Liettuaan. Kaikki nämä muodollisuudet olivat oikeasti ihan hauskoja ja hymyssä suin ne hoitui helposti.
Kuunneltiin pakolliset puheet ja ”PAM”. Kaikki me 159 juoksijaa päästiin poliisisaattueessa matkaan. Grodnosta juostiin suoraa tietä/valtatietä pitkin Liettuan rajalle ja sieltä jatkettiin teitä pitkin Druskininkaihin. Reitti oli pääosin maantietä ja matkan varrella oli jokunen pieni kylä. Aika yksin sai kyllä juosta. Jo ensimmäisen kilometrin kohdalla on pulssi löi aivan liian kovaan ja mietin että tästä ei tule helppoa. Ei ollut ruokakaan tainnut laskeutua mahaan asti. Koetin pysyä muiden mukana. Jono kasvoi ja koko matka mentiin poliisisaattueessa joskin kärjen kadottua ei kärkipoliisiautoa enää näkynyt.
Juomapaikkoja oli sopivasta ja vain muutama bussi ohitti meidät. Rajalla oli 2km rekkajono ja huomasin ettei yksikään auto ole tullut meitä vastaan. Olivat sulkeneet meitä varten koko valtatien molempiin suuntiin. Mahtoi autoilijoita hatuttaa kun odottavat 4 -5 tuntia.
Rajanylitystä valvoi viranomaiset mutta kivasti oli väylä auki meitä varten ja puomit ylhäällä kun juostiin ohi. Moikkailtiin vain. Taisi olla helpoin rajanylitys elämässäni. Rajavartijat kyllä ottivat juoksunumerot talteen useampaan lomakkeeseen ettei vaan kukaan jäisi salaa Valko-Venäjälle. Tämä alla oleva kuva saikin rajavartioihin vipinää kun astui alueelle, joka oli kielletty. Kuvan otti toinen juoksija mutta rajavartijat juoksi kovaa kohti ja viittoivat pois pois pois.
En kiinnittänyt juoksuun juurikaan huomiota sillä tuntui ihan normi sunnuntai lenkiltä. 30km kohdalla katsoin kelloa ja huomasin että minulle aika kovaa on sittenkin tultu. Taisi ensimmäiset ajatukset siitä että teenkö ennätyksen käydä mielessä. Ennätykseni on Berliinistä 4:06 mutta maalissa kello näytti 4:08. Hyvä sekin.
Maalissa saimme Druskininkain esitteen ja pullon vettä. Tämä Druskininkain kaupunki on muuten aivan uskomattoman kaunis kylpyläkaupunki että jos kaipaatte uutta lomakohdetta niin suosittelen. Maaliin tultuamme päästiin läheiseen kylpylään suihkuun ja mikä yllätys oli kun selvisi että lounas kuuluu meille juoksijoille. Ruokapaikka oli todella hieno ja saimme kahden ruokalajin lounaan, paikallista keittoa ja pääruuan. Kyllä oli hyvä olo tämän jälkeen.
Suosittelen tätä maratonia jos etsitte jotain uutta ja jännää ja erityisesti jos kaipaatte rentoa lomaa. Tämä on Druskininkai on hieno paikka.
Hauska yksityiskohta on että Druskininkai Liettuassa on aivan upea kesäkaupunki. Siellä on paljon kylpylöitä ja kaunista luontoa. Myös kabiinihissa oli ja mieteinkin mihin se vie. Ostin lipun ja lähdin katsomaan. HÄ ! Sisähiihtokeskus oli siellä huipulla
Viimeisimmät kommentit