Caucasus Challengen toinen osa juostaan 18.9 Armeniassa Yerevanissa. Aamusta aikaisin lähdettiin kohti lentoasemaa ja koneella kohti Georgian pääkaupunkia Tbilisiä. Georgia on muuten entiseltä nimeltään Gruusia. Georgia sijaitsee Kaukasuksella Venäjän, Turkin, Armenian ja Azerbaidzanin välissä. Georgialaiset itse laskevat maansa kuuluvan Eurooppaan. Käy nopeasti ilmi että tämän maan kansalaiset, jotka tasin, eivät todellakaan pidä veli venäläisistä. Tämä siitä hauska maa että maassa on käytössä aivan omat, koukeroiset kirjaimensa eikä Gruusian kiletä puhuta tai kirjooteta missään muualla maailmassa.
Lentoasemaalla meitä odotti oma bussi. Ensivaikutelma kaupungista on positiivinen ja tänne voisi todellakin tulla lomalle sen sijaan että taas ottaa ohteekseen jonkun ruuhkaisen ja kuluneen Barcelonan tai Amsterdamin. Kierretään Tbilisiä ensin ennenkuin jatketaan bussilla Armeniaan. Opas kertoo että Gruusialainen keittotaito oli Neuvostoliiton ylpeys. Erikoisuutena täällä on tuoreet leivät, juustot ja runsas vihannesten sekä hedelmien käyttö. Yksi matkani suuri odotus on saada syödä hatsapuria eli juustolla täytettyä leipää ja paikallisia pelmeneitä. Odotus on että pääsen maistamaan Gruusialaisia viinejä mutta tämä ei nyt toteudu. Tämähän on urheilumatka. Tarjoillaan vain limunaatia. Opas kertoo että Gruusialaiset viinit olisivat koko maailman vanhimpiin. Kaivausten mukaan täällä olisi tuotettu viiniä jo 8 000 vuotta sitten. Mieleeni jää Saperavi-punaviinit – niiden mauissa on vahvaa tanniinisuutta ja kuuman maan makuja. Tätä pitää saada maistaa.Alkosta löytyy esim. Kakheti Bedoba Saperavi 2021.
Muutamia mielenkiitoisia paikkoja oli Tbilisin kalteva torni. Ensinäkemältään voisi luulla että torni on vanha mutta ei. Se on uudisrakennus ja tämä rakannus on Tbilisin nukketeatterin järjetön kellotorni. Tämä on aika epätavallinen rakannus, jonka torni on ikuisen kaatumisen partaalla, ja vain teräspalkki pitää tornin paikallaan. Keskellä järistettyä tornia istuu valtava kello, jonka kyljessä on kalteva pylväs. Kellon pienelle parvekkeelle avautuu ikkuna ja enkelin mallinukke lyö kelloa. Kellon alla avautuu näyttö, joka näyttää elämän kierteen: poika tapaa tytön, avioliitto, synnytys ja hautajaiset.
Oikean puoleisessa kuvassa on koko torni mutta sen seinään on upotettu outoja tavaroita ja sormen osittamassa kohtaa on on todella todella pieni kello.
Kierroksen lopussa pääsimme ”saunaan” tai itse asiassa kuumaan kylpyyn. Meille oli varattu private kylpytila. Kyllä tehki hyvää lepuuttaa jalkoja kuumassa mineraalipitoisessa kylvyssä. Lopuksi sitten pestiin poika puhtaaksi. Tuo ”scrubbing” oli sen verran rajua käsittelyä että sinne pesuveden mukana meni myös mun Kreikan rusketukset.
Ja koska aikataulu on tiukka niin taas busiin ja nyt alkaa se tylsin osuus. Ainakin 7 tunnin bussimatka Armeniaan. Bussissa ”On the Go Dinner”. Ruoka on kaikkiaan hyvää täällä ja ainakin meille tarjoillaan ihan liian isoja annoksia.
ARMENIASSA
Pääsimme rajan yli Armeniaan ihan hienosti ja matkalla kohti Yerevania, Armenian puolella, kysyinkin oppaalta että miksi tässä ihan tien vieressä näkyy Azerbaijdanin lippuja tuossa kukkuloilla. Vastaus oli että tuohan on Vuoristo-Karabah. Täällä turvallisuustilanne on ollut tulenarka. Tässä kohtaa käytiin sotaa helmikuussa 2023 kun Azerit valtasivat nämä kukkulat. Tie on mutkikasta ja vuoristoista. Näkymät ikkunasta ovat aika karut ja köyhät.
Yöllä ollaan perillä ja taas yöunet jää vähiin. Huomanna taas maraton ja aikanen herätys. Tänään olen viisas ja laitan aurinkorasvaa naamaan ja olkapäihin. Tulossa taas kuuma päivä, luvattu 28C. Aika lailla lähdön jälkeen kun ensimmäiset hiet nousee pintaa tajuan että tuo aurinkorasva oli viho viimeinen valinta. Aurinkorasva liukenee hien mukana ja valuu kirvelevästi silmiin ja koska juoksen ilman paittaa ei ole mitään mihin pyyhkiä. Ei auta muuta kuin mennä sivuun ja koettaa pestä naamaa. Todella paha moka ja se vie keskittymisen kokonaan ja pitkäksi aikaa. Reitti on muutoin ihan kiva. Yaustalla yläkuvassa näkyy Mount Ararak. Vuori on korkeudeltaan 5 137 metriä ja on itse asiassa uinuva tulivuori ja ollut viimeksi aktiivinen 1840.
Ei tullut konnon juoksua tänään. Liian paljon häiriötekijöitä. Sijoitus kokonaiskilpailussa 6:s sija.
Nyt muutama olut palautusjuomana ja nukkumaan. Suihkuun ja nukkumaan.
YEREVAN ARARAT BRANDY FACTORY
Odotettu vierailu. Pääsimme tutustumaan NOY Yerevan Ararat Brandy tehtaaseen Tehtaan kuuluisin tuotemerkki Noy. Armenialaista brandyä on valmistettu vuodesta 1887.
Kellarissa kävellessämme saimme maistaa vuoden 1944 Port viiniä. Pullo muuten maksaa €4.000 kpl, joten ei ihan joka perjantaille tarkoitettua. Ja lopuksi sitten päästiin asiaa…. ja koska tämä on urheiluretki on monta seurueen jäsentä hieman tiukkoja tuo alkomahoolin kanssa niin pöytään jäi sopivasti ylimääräisiä laseja niin me kokeneemmat maratoonarit Skandinaaviasta ja Saksasta jouduimme siivoamaan pöydän lopusta antimista.
Pääsimme myös käymään museossa jossa kerrottiin Armenian kulttuurista. Jäin ihailemaan näitä miniatyyri tavaroita enkä vaan voi ymmärtää miten ne on tehty. Vasemman puoleinen on neula ja sen kärkeen on tehty tuo maalaus. Olisikohan 2 millimetriä pitkä? Vasemman puoleinen näytti oljenkorren kokoiselta. Näitä piirrustuksia en pystynyt näkemään paljaalla silmällä. Kuvat otettu suurennuslasin kautta.
Hauska kuva vielä leipäkaupasta. Leivät oli sellaiset puoli neliötä, ohuita mutta isoja.
Viimeisimmät kommentit