Alexandria Maraton – Paskin maraton ikinä

Monesti kysytään mitkä ne parhaimmat maratonit on mutta nyt tiedän mikä on surkein.

Pari viikkoa sitten olin Syyriassa ja palasin kotiin Thessalonikiin. Sää täällä on aurinkoinen ja kesäisen tuntuinen. Kävin muutamana päivänä ajelemassa mopollani vuoristossa ja tutustumassa paikkoihin. Muistan yhden apteekin mittarin näyttäneen vielä +24C. Mutta viime päivät olen sairastellut. Kurkku kipeä, nenä vuotaa ja päätäkin vähän särkee. Koen kuitenkin että paranemaan päin ollaan menossa.

Huomenna 05:30 olisi taas reissureppu heitettävä selkään ja koska matkustan halvalla en kovin nopeasti pääse perille. Ensin lennän Thessalonikista Ateenaan. Siellä muutaman tunnin odotus ja halpalentoyhtiö vie sitten Roomaan. Roomassa onkin sitten 6 tunnin odotus ennenkuin pääsen Alexandrian koneeseen. Olen perillä vasta 22:00 maissa ja nyt on ensimmäinen kerta kun tilaan Booking-taksin minua vastaan. En vaan jaksa nyt säätää noita arabi takseja yöllä pimeällä. Kokemukset Beirutista oli tällä kertaa ihan riittäviä. Näin jälkikäteen voin sanoa että tämä kannatti. Tuo kyyti maksoi €14,00. Kuljettaja oli kyltillä vastassa ja ajomatkaa kentältä Alexandriaan oli vajaa 50km. Perille en ihan päässyt mutta korttelin päähän kylläkin. Kello oli jo 01:30 kun whatsuppasin hotellini kaverin hereille avaa mulle oven. Hotellini oli aika kauhea läävä.

Mutta miksi Alexandriaan? Koska asun Thessalonikissa ja Pella, jossa Alexanteri Suuri otti ensimmäiset askeleensa on tässä aika lähellä. Alexanteri Suuri kasvoi Pellassa ja Pella ei ollut mikään tavallinen kreikkalainen kaupunki, vaan se oli koko kreikkalaisen maailman nouseva voimakeskus, metropoli ja Makedonian valtakunnan loistelias pääkaupunki. Saamillaan oppeilla Alexanteri Suuri halusi tehdä Pellasta Välimeren mahtikaupungin. Mutta ennen Aleksandrian perustamista edelsi erittäin ankara ja verinen sota. Alexandrian perustaminen vuonna 331 eaa. oli suoraa jatkoa Aleksanteri Suuren sotaretkelle Persian valtakuntaa vastaan. Muistatteko historian tunnilta Issoksen taistelun (333 eaa.)? Siellä Aleksanteri saavutti loistavan voiton, ja Persian Dareios joutui pakenemaan. Tämä avasi tien Alexanteri Suurelle Egyptiin ja sinne hän perusti Pella kaltiasen kaupungin. Ja kun kerran Alexanteri Suuri maraton on juostu Kreikassa niin juostaan myös Alexandrian maraton.

New Hotel Alexandria. Kovin NEW tämä ei kyllä näytä
De luxe Suite

SAIRASTELLEN JA VAROVAISTA TUTUSTUMISTA KAUPUNKIIN

Päivä ei ole ollut paras mahdollinen. Nukuin pitkään mutta syy taitaa olla etten ole vieläkään terve. Kuume nousee ja flunssan oireet vaivaa. Jaksan maata sängyssä puoleen päivään asti mutta sitten on päästävä jo kävelemään. Minun oli tarkoitus nähdä täällä Alexandriassa vaikka mitä ja siksi tulinkin tänne jo monta päivää ennen kisaa mutta en jaksa. Tänään jaksan käydä vain Alexandraian linnakkeella. Tämä Linnake ”Citadel of Qaitbay” on 1400-luvulla rakennettu merilinnoitus Aleksandrian itäisen sataman kärjessä. Linnoitus seisoo tarkalleen antiikin Faroksen majakan paikalla, joka oli yksi maailman seitsemästä ihmeestä. Osa tästä linnakkeesta on nykyään veden alla kun veden pinta on noussut.

Ei, tänään ei jaksa kierrellä enempää. Apteekkiin ja Egyptin droppia kehoon. Otan rennosti mutta päätän vielä käydä hakemassa lähtönumeroni, jotta saan huomenna levätä koko päivän. Otan taas Careem taksin ja huh onpa tuo ilmoittautumispaikka kaukana. Ennenkuin hyppään taksiin avaan huoneessani tuoremehupurkin ja otan lääkkeet sekä kunnon huikat mehusta. Tästä alkaakin 1h:30min piina, sillä saan tuosta tuoremehusta erittäin voimakkaan allergisen reaktion ja rintalastaa kiristää. Istun taksissa ja mietin mihin oksennan. Päästään perille, oksettaa ja kiristää, ei yhtään hyvä olo. Minun on pakko jäädä parkkipaikan kanttikivelle istumaan ja ottaa happee. Tiedän että se menee ohi, koska samoja oireita saan paljon lievempinä jos syön raakaa omenaa tai kiwiä.

Vihdoin olo parani ja lähtölappu saatu. Koruton paikka mutta pääsempä hotellille nukumaan.

Alla on meidän maraton kartta ja ohje miten juostaan. Näin maratonin nyt juostua voin sanoa että paskin maraton sai nyt uuden voittajan. Tiesin että tällä ei ihan kaikki onnistu mutta että näin huonosti järjestetty. Ensinnäkin rekisteröinti oli Shopping Mallilla, joka oli helppo löytää mutta ”shopping mall” olikin pari, kolme kertaa Suomen itäkeskusta isompi. Aikansa kun siellä seikkaili niin löytyi maraton kojut. Ilmoittautuminen oli aika vaatimaton. Oli maininta että EXPO mutta mitään ei näkynyt. Ehkä se EXPO oli Decathlon, joka oli yksi sponsoreista.

Mutta tuo ohjekartta. Lähtöä emme löytäneet mutta siitä myöhemmin, Mitään ”TURN 2” tunnelia ei ollut koko reitin aikana missään. Sen piti olla kääntöpaikka. Finishline (kirjasto) on kuvassa väärällä puolella tietä. Antoi ymmärtää että jusotaan eri tietä kun rantatietä. Ei mitään syötävää ollut tarjolla vaikka ilmoittaumisen yhteydessä sanottiin että taateleita on. Ei vessan vessaa misään koko reitin varrella. Niin ja sellainen pikku juttu että EI OLLUT AJANOTTOA kaikille, vaan kärkijuoksijoille !!!

MARATON PÄIVÄ

Samassa hotellissa asuu kiinalainen nuorimies, joka osallistumassa maratonille. Sovitaan että mennään samalla taksilla. Hänellä on kova kiire lähtöpaikalle ja haluaa olla siellä jo reilu tuntia aikaisemmin. Minulle taas riittää 20min ennen lähtöä. Lähtö on entisesta kuninkaan palatsista. Tämä Montazan palatsipuisto on todella laaja historiallinen puisto- ja palatsialue Välimeren rannalla Aleksandrian itäosassa. Alue tunnetaan Egyptin viimeisen kuningasperheen kesäasuntona. Puistossa on rehevät puutarhat ja mahtavat rantanäkymät sekä 1800- ja 1900-lukujen kuninkaallista arkkitehtuuria.

Kings palace, Montaza Park
Missä helvetissää se lähtö on ???

Etsimme lähtöä 5:n juoksijan voimin mutta ei mitään valoja tai liikehdintää missään. Kuulemme musiikkia ja suuntaamme kohti ääntä ollen varmoja että siellä on jo tunnelma huipussa. Väärin !! Löysimme discon, jossa limu ja shisa bileet olivat vielä täydessä käynnissä kello 05:00 aamulla. Etsintä jatkuu … ja etsivä löytää.

Olin haluttu objekti moneen kuvaan
Lähtö lähenee …

Tämä on ihan farssi koko tapahtuma. Lähtö venyi ja venyi, eikä kukaan tiennyt miksi. Itselläni oli vatsan kanssa haasteita, joten silmäilin missä nuo WC:t on. Ei missään.

Ei meitä montaa juoksijaa ollut, ehkä 50-70

Reitti täällä kunkinkaan puistossa oli noin 5km mittainen ja tämä oli kyllä kaunis, paratiisimainen. Aamun aurinko toi pilviselle taivaalle lisää valoja .

Varmaan jonkun kuninkaan pytinki. Tässä puistossa siis juostiin se ensimmäinen 5km mutta järjestäjät olivat mokanneet heti alussa ja laittoivat kaikki 6 kärkijuoksijaa juoksemaan ylimääräisen 5km kierroksen puistossa. Minulla tässä aamusta oli muutama ylimääräinen vessakäynti ja olin jäänyt jo viimeiseksi. Tiesin että kaupungilla noita vessoja ei ole. Olin siis jo puistosta ulkona ja matkalla jonnekkin niin kärki ohittaa minut ???? Hä, olenko juossut väärin ? Kärjessä on Virolainen nuori mies, joka katsoo minua pitkään. Taitaa arvaa että jotain on jo pielessä. Maalissa tapaan hänet ja kaveri kertoo että he juoksivat 47km ja että hän oli ensimmäisenä maalissa muta järjestäjät laittoivat ”kakkoselle” sekunnin nopeamman ajan ja voittorahat päätyivät Egyptin pojalle.

Maratonreitti kulki kuuluisan Stanley Bridgen yli. Silta valmistui 2001 purkamaan poukaman liikenneruuhkaa. Ennen sillan rakentamista rantakatu kapeni jyrkästi Stanley Bayn lahden kohdalla, mikä aiheutti jatkuvia liikennesumia.

Silta on 400m pitkä ja 30 leveä, ja siinä on kuusi meren yli ulottuvaa jännettä. Sillan neljä koristetornia on suunniteltu islamilaisen ja välimerellisen arkkitehtuurin tyyliin. Ne on luotu sointumaan yhteen Aleksandrian kuuluisan Al Montazah -palatsin tyylin kanssa, josta meidän maraton starttasi.

Pitkin päivää satoi ja tässä kuvassa on järjestelyiden ehkä paras kohta. Oma kaista varattu meille ja nauhalle erotettu. Monessa kohtaa minibussit pysähtyivät nauhan ulkopuolelle mutta ihmiset eivät jaksaneet nostaa jalkojaan niin katkaisivat nauhat ja sitten tulikin autot.

Jalkakäytävällä pystyi juoksemaan mutta laattojen päällä oli hiekkaa, joka teki alustan luikkaaksi. Myös se että jalkakäytävän nousu oli korkea häiritsi. Liian usein jalkakäytävän katkaisi ajotie, jolloin sait hyppää alas ja ylös. Tuollainen häiritsee keskittymistä. Tasainen alusta on aina paras.

Alla olevat kuvat ovat Stanley Bridgeltä ja sen hienosta poukamasta joka aikanaa autoilla kierrettiin.

Stanley Bridgen poukamassa oli tämä hienon näköinen auringonottopaikka. Sisäänpääsymaksu tänne on 25 Egyptin puntaa (EGP), eli €0,50. Paikka on pieni hiekkaranta, jota reunustavat perinteiset monitasoiset rantamajat eli hytit (beach cabins). Paikka tarjoaa upeat näköalat 400 metriä  Stanley Bridge -sillalle ja Välimerelle. Täältä saa vuokrata aurinkotuoleja, pieniä varjoja, pientä syötävää ja juotavaa tarjoavia myyjiä sekä perusvessoja. Kannattaa kuitenkin muistaa että rannan puhtaus vaihtelee sesongin mukaan.

Yksinäinen kapea talo reitin varrella

Ja sitten vielä tämä sade. Vasta 14km juostu ja alkaa vastatuuli ja näet sateen saapuvan. Jouduin useampaan otteeseen kysymään että minne olisi nyt tarkoitus juosta kun reitillä oli 5, 10, 15, 21km ja 33km juoksijoita ja kaikilla omat kääntöpaikat.

Myrskysade lähestyy

Tulihan se maraton suitenkin juostua mutta en toista kertaa tähän maahan tule juoksemaan.

Taidan olla urani huipulla kun olen voittanut ikäryhmäni lähdön pari viikkoa sitten Damascuksessa ja nyt vielä ikäsarjavoitto Alexandriassa. Huomaatteko diplomista että aika puuttuu? Niin … aika puuttuu. Ei ollut edes ajanottoa.

Juoksun jälkeen oli nälkä ja oluttakin teki mieli. Lähdin etsimään Cap D’or Bar and Restaurant mutta en löytänyt. Pyörin mapsin osoittamassa pisteessä mutta nähnyt mitään ravintolaa, valoja tai kylttiä. Kuja oli pimeä mutta sitten näin yhden oven käyvän ja mietin voisiko baari olla sisäpihalla. Ei, vaan se olikin ovi ravintolaan. Tuntuu kuin täällä on unohdettu tuo markkinointi. Oli kyllä vaikea löytää tämä ravintola mutta sisältä paljastui mulle sopiva baari. Sai drinkkejä, Cuba musa soi ja vastaanotto oli lämmin.

Cap D’or Bar and Restaurant

Ruokalistasta en ymmärtänyt mitään eikä Google saanut sitä käännettyä kun ei ollut nettiä. Kävin juttelemassa viittomakieltä kokin kanssa, joka varmaan luuli että haluan hänestä valokuvan. Lopulta pääsin keittiöön ja pääsin valitsemaan mitä haluan.

Ruokalista

Kokki lupasi tehdä hyvät eväät ja ainut ruoka, joka osui silmään keittiössä oli pikkukalat ja pyysinkin saada ne friteerattuna. Salaatin kera.

KAUPUNKIKIERROS

Olen edelleen kipeä eikä varmaankaa tehnyt keholle hyvää juosta eilen tuo maratoni sateessa ja vähän vatsavaivaisena. Alexandria on kaunis kaupunki ja tarkoitan arkkitehtuuria mutta aivan hirveän likainen ja kaikki talot on niin mustia diesel hiukkasista yms. Talot tässä rannassa on todella upeita mutta ei kukaan tee niille yhtään mitään. Ränsistyvät vaan. Ja sitten on tämä tööttäily. Töötätään aina kun ajetaan jonku ohi ja töötätään aina kun joku on edessä tai töötätään muuten vaan.

Olen tässä syksyn aikana yhteensä hieman yli 30 päivää reissussa näissä arabimaissa ja nyt osaan jo käyttää näitä pikkubusseja, jotka ei sitten maksa yhtään mitään. Meillä ei niin pientä eurosentin rahaa edes ole mitä yksi kyyti maksaa.

Tänne kirjastoon päätin sitten mennä vaikka olo on sellainen että ei kiinnosta yhtään kiertää kaupunkia.

Olipa mahtava kirjasto. Kirjoja sellaiset 8.000.000 kpl. Alexandrian kirjasto, joskaan ei tämä, perustettiin jo n. 300eaa. Kirjaston seinämäässä on merkkejä tai symboleja maailman 120 eri kielestä. Digitalisoivat sen 700 kirjaa päivässä.

KOHTI HURGHADAA

Aamulla on herätys jo 06:00. Olen menossa bussilla Kairon kautta Hurghadaan reilu viikon lomalle. Otan Careem taksin bussiasemalle. Tuo Careem – appi on näissä arabimaissa erittäin toimiva taksisovellus. Näyttää aina hinnan etukäteen.

Bussiasema on iso ja kaottisen näköinen, likainen, autoja siellä sun täällä. Ei mitään ohjeistusta missään. Kysyn ohjeita mutta eivät puhu englantia. Näytän bussilippuani mutta ei sitä kukaan osaa lukea, väärät kirjaimet. Sitten tajuun että että etsi bussifirman logo ja sen tärppää. GOBus logolla löytyi heti suunta mistäpäin bussi lähti. Olen ainut länsimaalainen koko bussissa ja edessä on 9h bussimatka Kairon kautta Hurghadaan.

Mutta tämä retki Hurghadaan kun ei liity maratoniin niin tämä jääköön tähän. Seuraava retki onkin taas arabimaahan eli Libanoniin, jossa Beirut maraton odottaa.